tisdag 27 april 2021

Vårens nyheter - Keväisiä uutisia

 Våren, fantastiska våren!

Soliga dagar, blåsiga dagar, yvigt snöfall, blåsippor, myror och fjärilar. Tranorna och lärkorna kom för några veckor sedan, koltrasten sjunger på kvällarna. Man svämmar nästan över, men det blir bättre, ännu bättre!

Våren är ju ofta lite nyckfull och hämtar med sig en del överraskningar och ändringar. I år har en del ändringar och överraskningar skett även i hundflocken hos oss. Vår älskade, älskade tant Ansa har flyttat på foder till en bekant familj, där hon får tillbringa sina pensionsdagar och njuta av odelad uppmärksamhet. Vägen till detta beslut var inte helt lätt, men gjordes med tanke på hennes och andra hundars välbefinnande i tankarna. Ansa är ju tio år gammal, och har varit matriarken i flocken. När hon har blivit äldre, har hon hamnat i en situation där hon har känt att hon måste hävda sin position mot de andra tikarna, vilket har lett till spänningar i flocken. Och spänningar i flocken är aldrig bra, speciellt inte när man sysslar med hunduppfödning då det är av ytterst vikt att alla hundar mår bra och känner sig trygga. Nu var det ju inte så att det var ständiga slagsmål eller dylikt, sånt ligger inte riktigt i bassetarnas natur, men när man följde med noga hur tikarna betedde sig här hemma var det nog klart att alla kunde inte vara avslappnade i alla tider. 

Ju längre jag har hållit på med hunduppföding, desto mera har jag börjat lägga tyngd på tikarnas välmående före och under dräktighet. Jag anser att deras psykiska, och naturligtvis det fysiska, välmåendet är a och o för att valparna ska ha möjlighet att utvecklas till friska och stabila hundar. Med packhundar som bassetar är flockliv ganska enkelt och oftast utan större utmaningar, men de har också sin rangordning. Och varje gång det kommer in en ny hund i flocken, ändras ordningen och energin och alla söker sina platser på nytt. Jag finner detta mycket intressant, och försöker följa noga hur mina hundar mår och  beter sig mot varandra i olika konstallationer. 

Så, nu var det dags för Ansa att flytta till sitt pensionärsboende. Hon har det bra, och jag tror att den av oss som saknar mest är nog jag. Men för att bibehålla mängden koppel i handen under promenaderna, måste vi ju fylla på i andra ändan. 

Nämligen, för några veckor sedan utökades flocken med en ny ras, då finska spetsen Loukkaharjun Lumen Sisko aka Sisko flyttade till oss. Vilken underbar, spetsig liten tös! Hon har sannerligen satt fart (och ljud!) i vår tillvaro! Det är så roligt att följa med en helt ny ras - den spetskompetensen jag har från barndomen är nog ytterst liten, men nånting säger mig att mitt förflutna med terriers kan komma till nytta ännu med denna lilla fröken. Hon är snäppet vassare än bassetar, på alla sätt. Det är fantastiskt att se hur hon snabbt löser problem, är väldigt kontaktsökande i jämförelse och samtidigt väldigt självständig trots sina ringa tolv veckor. 



Att skaffa en finsk spets har varit en långvarig dröm. Jag tycker att det är en av de vackraste hundraserna som finns, och vi har också behov av en hund vi kan använda på småvilt. Så jag kunde inte vara nöjdare! Stort tack till Kennel Loukkaharjun för förtroende. Det här blir en rolig resa!

En rolig resa, ja. Det blev ingen rolig resa varken öster- eller västerut när Maire skulle paras för några veckor sedan. Efter att ha funderat länge och väl, valde jag att para henne med Nandor. Ljuv musik uppstod, och i ultraljud konstaterades att Maire är dräktig med flera foster. Det är väldigt roligt och jag ser framemot dessa småtassar. Jag är inte heller ensam, flera familjer väntar och hoppas med mig. Jag är glad och priviligierad för att så många visar intresse för mina kullar, men nackdelen är att alla kommer ju inte att få sin valp från den här kullen, inte heller från den nästa. Intresset för rasen är just nu så stort, att man kan hamna att vänta på en lovande valp i flera års tid. Men den som väntar på något gott...

Maire mår bra, magen har just börjat synnas och nu under sista tredjedelen av dräktighet kommer valparna att växa rejält. Maire gillar ju trånga utrymmen, vi får se hur länge hon lyckas trygga in sig i katträdets lilla hål där hon brukar sova...


                                            photo: Susie J.



Kevät, ihana kevät! 

Tuulisia päiviä, aurinkoisia päiviä, sakeata lumisadetta, sinivuokkoja, muurahaisia ja perhosia! Kurjet ja kiurut saapuivat muutama viikko sitten, mustarastas laulaa iltaisin. Sielu melkein tulvii jo näistäkin kevään merkeistä, mutta parempaa, paljon parempaa on tulossa!

Keväthän on arvoituksellinen ja voi tuoda mukanaan yllätyksiä ja muutoksia. Yllätyksiä ja muutoksia on tämä kevät tuonut mukanaan myös koiralaumaamme. Rakas Ansa-tätimme on muuttanut sijoitukseen tutun perheen luo, missä se saa viettää eläkepäiviään jakamattoman huomion kohteena. Tähän päätöksen tuleminen ei ollut ihan yksinkertaista ja helppoa, muuta päätös tehtiin nimenomaan Ansan ja muiden koirien hyvinvointi mielessä. Ansahan on kymmenvuotias, ja on ollut selkeä matriarkka laumassa. Ikääntyessään Ansa on joutunut tilanteeseen, jossa sen on pitänyt korostaa asemaansa johtajana, mikä on aiheuttanut jännityksiä laumassa. Jännitykset laumassa ovat harvemmin hyvä asia, varsinkaan silloin kun kasvattaa koiria ja kaikkien narttujen hyvinvointi ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeätä. Nyt ei toki ollut kysymys mistään toistuvista tappeluista tms, sellainen ei oikein sovi bassettien luonteeseen, mutta koiria tarkkaillessa oli selvää, etteivät ne kaikki tunteneet oloaan rennoksi kaikissa tilanteissa. 

Mitä pidempään olen koiria kasvattanut, sitä enemmän olen alkanut laittaa painoa sille, miten nartut voivat ennen astutusta ja tiineyden aikana. Mielestäni niiden psyykkinen, ja luonnollisesti myös fyysinen, hyvinvointi on a ja o pentujen kehittymiselle terveiksi ja tasapainoisiksi koiriksi. Bassettien kanssa laumaelo on useimmiten varsin yksinkertaista ja helppoa, mutta toki niilläkin on laumansisäinen arvojärjestyksensä. Ja joka kerta kun laumaan tulee uusi jäsen, muuttuu energia ja järjestys ja kaikki etsivät paikkansa uudestaan. Pidän tätä kovin mielenkiintoisena, ja yritän tarkasti seurata omien koirieni vointia ja käytöstä laumassa.  

Nyt oli siis Ansan aika muuttaa eläkepäiviä viettämään. Se voi hyvin uudessa kodissaan, ja luulenpa että se meistä, joka ikävöi eniten, olen minä. Mutta pitääksemme hihnamäärän vakiona, jouduimme täydentämään laumaa toisesta päästä...

Muutama viikko sitten lisäsimme laumaamme uuden rodun, kun suomenpystykorva Loukkaharjun Lumen Sisko eli Sisko saapui luoksemme. Mikä ihana, välkky tyttö! Sisko on todellakin lisännyt vauhtia (ja ääntä!) elämäämme. On hauskaa seurata uutta rotua - se pystykorva kokemus mikä minulla lapsuudesta on, on hyvin pientä, mutta jokin kertoo minulle, että tulen tulevaisuudessa hyötymään terrieri-kokemuksestani tämän tättähäärän kanssa... Sisko on hiukan bassetteja terävämpi, kaikin tavoin. On hauska katsoa miten nopeasti se esimerkiksi ratkoo pulmia. Se on bassetteihin verrattuna hyvin kontaktihakuinen, ja samalla kuitenkin erittäin itsenäinen nuoresta kahdentoista viikon iästään huolimatta. 


Suomenpystykorvan hankkiminen on ollut pitkäaikainen unelma. Se on mielestäni yksi kauneimmista koiraroduista, ja meillä oli myös tarvetta sopivasta koirasta pienpetometsästykseen. En siis voisi olla tyytyväisempi! Kennel Loukkaharjun väelle suurkiitos luottamuksesta. Tästä tulee hieno retki!


Hienosta retkestä puheenollen: Eipä tullut retkeä sen enempää itään kuin länteenkään, kun tuli aika astuttaa Maire muutama viikko sitten. Pitkän miettimisen jälkeen päätin astuttaa sen Nandorilla. Hurmaava musiikkia syntyi, ja ultrassa on todettu Mairen olevan kantava. Se onkin hauskaa, ja odotan innolla näitä pikkutassuja syntyviksi. En myöskään ole ainoa, sillä kanssani odottaa ja toivoo useampi perhe. Tunnen olevani ilonen ja etuoikeutettu, kun niin monet ovat kiinnostuneita pentueistani. Samalla on ikävää, ettei kaikille hyville perheille tule pentua riittämään tästä pentueesta, eikä vielä seuraavastakaan. Kiinnostus rotua kohtaan on nyt sitä luokkaa, että lupaavaa pentua saattaa joutua odottamaan useammankin vuoden. Mutta ken odottaa jotain oikein hyvää...

Maire voi hyvin. Sen masu on juuri alkanut hiukan näkymään, ja nyt viimeisen kolmanneksen aikana tulevat pennut kasvamaan reilusti. Mairehan pitää ahtaista koloista ja änkeytyy joka ilta nukkumaan kissojen kiipeilypuussa olevaan pieneen koloon. Saa nähdä, miten kauan se sinne mahtuu...






måndag 1 februari 2021

Underbara februari! - Ihana helmikuu!

 Igår slutade jaktsäsongen för våra hundar. För första gången var rådjursjakten tillåten i januari även här hos oss. Vi hade knappt någon snö alls före alldeles i slutet av månaden, inte så kallt heller, så på det sättet kändes det helt ok att fortsätta jakten efter årsskiftet. Nu har vi äntligen snö på marken och några minusgrader. I februari finns det ännu möjlighet för harjakt, vi får se om någon av våra harjägare får ta en tur till skogen. Men i det stora hela ska vi nu bara njuta av vintern och samla krafter tills spårsäsongen börjar!

Jag tittade ännu snabbt lite på resultat från säsongens drevprov, och kan mycket nöjd konstatera, att av bassetrasernas dryga tjugo provstarter är nästan hälften kennelns hundar. Tre bästa resultat står våra hundar för: I toppen regerar Eira, Airi och Tycoon. Nandor och Siiri är bland de tio bästa. Vad berättar det om? Jo, vi har mycket vilt på våra marker på Åland, men det hjälps inte om inte hundarna vet vad de ska göra med dem. Vi har haft många fastländska hundar på våra prov också, och det händer att det blir helt enkelt för mycket av det goda för dom. Det tar sin tid före de lär sig att urskilja vilka spår de ska följa osv. Även vädret och havets närhet överallt har stor betydelse - förhållanden är helt annorlunda än in i landet någonstans. Och det viktigaste: träning, träning och träning. Vi är så lyckligt lottade med både arbetstider och annat, att vi har möjlighet att erbjuda skogsdagar till alla våra hundar genom hela säsongen. I princip kan alla hundar komma ut till skogen 1-3 gånger per vecka. Det är mycket, och det syns absolut i hundarnas kondition och kunskap. För visst jagar nästan vilken fauve som helst, men skickliga blir de av träning och erfarenhet. Tid i skogen ger färdighet, helt enkelt!

Men just nu är det vinterdvala och sparkstöttingsåkning som gäller. Vi väntar ju också på Maires löptid. För ett par veckor sedan såg det redan ut att börja, men nej, jag blev nog lurad. Så nu ska jag bara luta mig tillbaka och ta det lugnt, allt har sin tid! Bra zen-övning till mig som inte är precis känt för att ha en massa tålamod till övers... Men underbara februari bjuder på fantastiska snövyer, skidspår och kanske skridskoisar till den som väntar. Ut och njuta!



Metsästyskausi päättyi koiriemme osalta eilen. Ensimmäistä kertaa kaurisjahti oli sallittua täällä meillä myös tammikuussa. Lunta meillä ei ennen kuun loppua ollut juuri ollenkaan, ei myöskään pakkasta, joten sen puolesta jahti tammikuussa oli ihan paikallaan. Nyt lunta ja pakkassäätä on viimein saatu tännekin. Helmikuun ajan on vielä mahdollista ajaa jänistä, saa nähdä josko joku jänisajureistamme pääsee vielä kierrokselle metsään. Mutta pääasiassa suunnitelmissa on nyt pelkkää talvesta nauttimista ja voimien keräilemistä tulevaa jäljestyskautta varten!

Katsoin vielä nopeasti kauden ajokokeiden tuloksia, ja voin hyvin tyytyväisenä todeta, että bassetrotuisten reiluista kahdestakymmenestä koestartista on melkein puolet kennelimme koirien. Koirillamme on myös kolme parasta tulosta: kärjessä paikkaa pitävät Eira, Airi ja Tycoon. Nandor ja Siiri ovat kymmenen parhaan joukossa. Mistä se kertoo? Kyllä, Ahvenanmaalla on hyvin riistarikkaat maastot, mutta eipä tuo paljon auta jos koirat eivät tiedä, mitä riistan kanssa tehdä. Ajokokeissamme on usein koiria myös mantereelta, eikä ole tavatonta, että kaikki jäljet ja hajut ovat niille jopa hiukan liikaa. Kestää usein aikansa, ennenkuin ne oppivat erottelemaan hajut toisistaan. Luonnollisesti myös säällä ja meren läheisyydellä ihan joka paikassa on suuri merkitys - olosuhteet ovat aivan erilaiset kuin jossain sisämaan maastoissa. Ja se kaikista tärkein: harjoittelu, harjoittelu ja harjoittelu. Olemme työaikojemme ja muiden puitteiden puolesta siinä onnellisessa asemassa, että voimme tarjota kaikille koirillemme metsäpäiviä koko kauden läpi. Periaatteessa joka koira voi päästä metsään 1-3 kertaa viikossa. Se on paljon, mikä luonnollisesti näkyy koirien kunnossa ja taidoissa. Sillä toki melkein mikä tahansa retale ajaa, mutta taitavia niistä tulee vasta harjoittelun ja kokemuksen myötä. Aika metsässä tekee mestarin!

Mutta juuri nyt on aika talvilevon ja potkukelkkailun. Odottelemme toki myös Mairen juoksua alkavaksi. Pari viikkoa sitten luulin sen jo alkavan, mutta kyllä minua siinä hiukan huijattiin. Joten nyt aion vain nauttia talvesta ja odotella rauhassa. Hyvää zen-harjoitusta minulle, joka en todellakaan ole tunnettu liiasta kärsivällisyydestä... Mutta ihana helmikuu tarjoaa lumisia näkymiä, hiihtolatuja ja ehkä luistelujäitä. Ulos nauttimaan! 


fredag 1 januari 2021

Inloggningstrassel och året som gått - Kirjaantumisongelmia ja mennyt vuosi

 För några månader sedan meddelade bloggen att varken min gamla mac eller padda längre stöds och jag kom inte in mera. Jag har haft bloggen i tio års tid, och ni kan ju gissa om jag kom ihåg lösenorden... Efter lite tricks och fix kom jag äntligen in idag, så nu kan jag uppdatera med årssummering och om kommande planer! Tills vidare blir det dock utan bilder. Puh, det är inte lätt när man inte är ett datageni...

För ett år sedan skrev jag att år 2020 kommer att vara både rolig och spännande. I ärlighetens namn har det också varit det, även om många saker inte blev som tänkt. I mitt arbetsliv har jag fått nya utmaningar, och i och med vår flytt till landet i somras har nog hela livet ändrat sig en hel del. En till stor förändring är det faktum att alla barn är nu utflugna. När man har haft barn i huset i över 30 år är det sannerligen en stor förändring. Jag är glad att det råkade tima sig samtidigt med vår flytt. En ny tid har börjat, annorlunda visserligen, men nog en god sådan. Och barnen, de blir vuxna som de ska, planerar sina egna liv och lever sina egna äventyr. Det är också härligt att få följa med på vid sidan om. Och här hemma är dörren alltid öppen för dom.

Annorlunda, det har ju det gångna året varit för oss alla, det är klart. Ungefär alla planer jag hade med kenneln blev ändrade och annorlunda, men med facit i hand blev det inte alls tokigt! Eiras och Nandors valpar är nu 7 månader gamla, ett härligt gäng är det också. Vi väntar på att Maires löptid ska börja och ska sedan åka österut på parningsresa. Om allt går väl, planeras en till kull på sensommaren/hösten i år, det får vi återkomma till närmare. Jag hoppas innerligt att corona-situationen har lugnat sig tills dess!

 Det finns också planer på att utöka flocken här hemma, hoppas dom planerna går i mål! I november utökade vi flocken med kattungen Masha, som snabbt blev Airis bästa vän. Airi ja, hon är verkligen allas bästa vän! Finns ingen som är mera leksugen och mera välvilligt inställd på allt och alla än hon. Masha har visat sig vara en mycket orädd och nyfiken liten kisse, spännande tider med henne är helt klart att vänta.

Under hösten har vi hunnit med några drevprov också. Bernie startade fint med en DRAJ-3, Tycoon och Airi med var sin DRAJ-1 med alldeles top resultat för så unga hundar: över 80 poäng för båda två, bästa under säsongen! Siiri drev en till etta och blev Finsk Brukschampion, Eira deltog i klövmästerskapet mellan Finska Dreverklubben och Finska Bassetklubben och drev även hon en DRAJ-1. Nandor har startat fantastiskt med tre raka ettor och blir Finsk Brukschampion så fort alla resultat är inne. Han har haft otur med sina prov i form av allvarliga hinder, så som aggressivt beteende främmande hundar, söndriga tassar (på grund av svåra väderförhållanden) och nu sist av grannlaget skjutet drevdjur. Och ändå har han nått till tre raka ettor! Vilken fantastisk kille den här fransmannen har vuxit till! 

Under året har vi också fått några bemärkelser från säsongen före: Fatous Intensive Fauve Yali aka Yacki blev krönad till Årets Drevhund 2019 av Finska Bassetklubben och Eira blev Käyttöbassetit rf:s Årets Drevmästare 2019. Fatous Intensive Breeze aka Mesi var bästa junior i sitt ras i Bassetklubbens specialutställning 2020. 

Så, precis allt har inte varit tokigt under 2020. Nu blickar vi framåt, och för första gången är rådjursjakten tillåten på Åland även under januari månad, så vi har ännu flera veckor kvar av säsongen. Jag saknar snö så det tar ont i själen, men är villig att göra en kompromiss och önska mig bara några centimeter snö i januari, bara jag får ordentliga snöhögar i februari... Och vem vet, kanske vi hinner med något prov ännu före säsongen är slut och snövädret börjar på riktigt?

Gott nytt år till er alla!


Pari kuukautta sitten blogini ilmoitti, että sen enempää vanhan macini kuin ipadinikaan ohjelmistoja ei enää tueta, enkä päässyt enää kirjautumaan blogiin. Voitte varmasti arvata, muistinko enää yli kymmenen vuotta kirjoittamani blogin salasanoja... No, pienen trikkailun jälkeen onnistui kirjautuminen vihdoin, ja pääsin kirjoittamaan summausta viime vuodesta sekä hiukan tulevista suunnitelmista. Toistaiseksi kuitenkin ilman kuvia. Huh, ei ole helppoa olla käpy tietokonehommissa...

Vuosi sitten kirjoitin, että vuosi 2020 tulee olemaan sekä hauska että jännittävä. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että sitä se on ollutkin, vaikkei kaikki olekaan mennyt aivan alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Työelämässäni olen saanut uusia haasteita, ja kesäisen maallemuuttomme myötä koko elämä on muuttunut aika radikaalisti. Yksi iso muutos on myös se, että kaikki lapsemme ovat nyt muuttaneet maailmalle. Kun lapsia on ollut talossa yli kolmekymmentä vuotta, on se todellakin suuri muutos, ja olen iloinen että se ajoittui samaan aikaan maallemuuttomme kanssa. Uusi aikakausi on alkanut, erilainen aikakausi, mutta kuitenkin hyvä sellainen. Lapset aikuistuvat kuten kuuluukin, suunnittelevat omaa elämäänsä ja elävät omia seikkailujaan. Myös sitä on hienoa saada seurata hiukan sivusta. Täällä kotona on heille kuitenkin aina tarvittaessa ovi avoinna.

Erilainen, sellainenhan tuo mennyt vuosi on ollut meille kaikille, se on selvää. Suurinpiirtein kaikki suunnitelmat mitä kennelin ja koirien suhteen tein, muuttuivat matkalla. Mutta nyt jälkikäteen katsottuna ei tilanne ole yhtään hullumpi! Eiran ja Nandorin pennut ovat nyt seitsenkuisia, ja ihana popula onkin! Nyt odottelemme Mairen juoksua alkavaksi, ja suuntaamme sitten itään päin astutusreissulle. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, on myös myöhäiskesälle/syksylle odotettavissa pentue, mutta niihin suunnitelmiin saamme palata myöhemmin. Toivon todella, että korona-tilanne on siihen mennessä rauhoittumaan päin!

Suunnitelmissa on myös tämän kotona olevan lauman kasvattaminen, toivon että ne suunnitelmat menevät maaliin. Marraskuussa lauma kasvoi yhden kissanpennun verran, kun pikkuinen Masha muutti luoksemme. Mashasta tuli nopeasti Airin paras kaveri. Airi tosiaan, Airi on kaikkien paras kaveri! Ei löydy toista yhtä leikkisää ja lempeästi muihin suhtautuvaa neitokaista kuin Airi! Masha on osoittautunut pelottomaksi ja uteliaaksi pikkukissuksi, jännittävä tulevaisuus sen kanssa edessä!

Syksyn aikana olemme ehtineet startata muutamassa ajokokeessakin. Bernie aloitti hienosti ajamalla tulokseksi DRAJ-3. Tycoon ja Airi ajoivat molemmat tuloksikseen DRAJ-1 uskomattoman hienoilla pisteillä nuoriksi koiriksi: molemmilla yli 80 pistettä, kauden kärkitulokset! Siiri ajoi myös ykkösen ja saavutti Suomen Käyttövalion arvon. Eira kutsuttiin osallistumaan Suomen Dreeverijärjestön ja Suomen Bassetkerhon väliseen Sorkkamestaruus-otteluun, ja ajoi siellä tuloksekseen DRAJ-1. Nandor on aloittanut upeasti ajamalla kolme ykköstulosta peräjälkeen, ja saa Suomen Käyttövalion arvon heti kun kaikki tulokset ovat sisällä. Nandorilla on kaikkien kokeidensa aikana ollut huonoa tuuria kohtuuttomien häiriöiden muodossa. On ollut vierasta, agressiivisesti käyttäytyvää koiraa, vaikeista sääolosuhteista johtunutta tassujen rikkoutumista ja nyt viimeisimmässä kokeessa naapuriseuran ampumaksi joutunut ajoeläin. Siitä huolimatta tulokset ovat joka kerta riittäneet ykköseen! Mikä mahtava ajokoira tästä ranskalaisesta onkaan kehittynyt!

Vuoden aikana olemme saaneet vastaanottaa myös muutaman kunnianosoituksen edellisen kauden saavutuksista: Fatous Intensive Fauve Yali aka Yacki kruunattiin Suomen Bassetkerhon Vuoden Ajajaksi 2019, ja Eira puolestaan Käyttöbassettien Yhdistyksen Ajomestariksi 2019. Fatous Intensive Breeze aka Mesi oli Suomen Bassetkerhon erikoisnäyttelyn paras juniori rodussaan.

Ihan kaikki ei siis ole ollut pelkkää pettymystä ja hankaluutta viime vuoden aikana. Tänä vuonna on kaurisjahti ensimmäistä kertaa sallittua myös tammikuun ajan täällä Ahvenanmaalla, joten sesonkia on vielä muutama viikko jäljellä. Kaipaan lunta niin että sieluun sattuu, mutta olen valmis tekemään kompromissin ja tyytymään vain muutamaan senttiin lunta tammikuussa, kunhan saan kunnon hanget helmikuuhun tultaessa. Ja kuka tietää, kenties ehdimme vielä parit kokeetkin ennenkuin kausi päättyy ja lumimyräkät alkavat?

Hyvää uutta vuotta teille kaikille!




fredag 24 juli 2020

Har det redan varit Midsommar?? - Joko Juhannus meni??

En månad sedan skrev vi på köpeavtalet på vårt nya hem. Sedan dess har vi levt med gasen i botten, så att säga. En snabbrenovering, flyttpackning, tusen saker som skulle skötas... Och en valpkull, då.
Bloggen och uppdateringarna till blivande valpägare har blivit lidande, jag beklagar detta.

Alla valparna mår riktigt bra, de har vuxit och är starka och nyfikna små raggare. De vistas ute långa tider, äter med god aptit och busar med varandra och med de stora hundarna. Den första har flyttat till sitt nya hem idag, de andra kommer att flytta en och en inom de närmaste dagarna och veckorna.

Nedan de officiella 8-veckorsbilderna.


Kuukausi sitten allekirjoitimme kauppasopimuksen uudesta kotitalostamme. Siitä saakka olemme eläneet niin sanotusti kaasu pohjassa. Pikaremppa, koko omaisuuden pakkaaminen muuttoa varten, tuhat hoidettavaa asiaa... Ja kuusi kappaletta koiranpentuja.
Blogi ja päivitykset tuleville pennunomistajille ovat joutuneet kärsimään, pahoittelut siitä.

Kaikki pennut voivat oikein hyvin, ne ovat kasvaneet ja ovat vahvoja ja uteliaita pikku riiviöitä. Ne ulkoilevat päivittäin pitkiäkin aikoja, syövät hyvällä ruokahalulla ja riehuvat toistensa ja isompien koirien kanssa. Ensimmäinen muutti tänään uuteen kotiinsa, seuraavat muuttavat yksitellen lähipäivien ja -viikkojen aikana.

Alla viralliset 8-viikkoiskuvat.

Fatous Intensive Bruce Wayne (Batman)

Fatous Intensive Donna Troy (Wonderwoman)

Fatous Intensive Kathy Kane (Batwoman)


Fatous Intensive Selina Kyle (Catwoman)

Fatous Intensive Clark Kent (Superman)

Fatous Intensive Micke Björklund (Superålänning)





Foto: Ronja M, kiitos tack!


onsdag 10 juni 2020

Sexlingar - Kuutoset

Alla sex valpar mår bra och växer som de ska. Den gula hanen är just nu större än de andra, annars är det en rätt så jämn kull. Den första har öppnat sina ögon, och alldeles inom ett par dagar kommer de andra att göra det samma. Nästa vecka kommer det att vara helt annan fart i gänget!

Eira är väldigt bra mamma den här gången också, omsorgsfull och tålmodig. Min fina Eira!
De andra hundarna har inte fått hälsa på valparna ännu, vilket speciellt Ansa och Siiri tycker är helt enkelt fel. Men de får allt vänta lite till!






Kaikki kuusi pentua voivat hyvin ja kasvavat niinkuin pitääkin. Keltainen uros on juuri nyt hiukan muita suurempi, muuten pentue on oikein tasainen. Ensimmäinen on avannut silmänsä, ja muut tulevat tekemään saman muutaman päivän kuluessa. Ensi viikolla tulee elo olemaan jo huomattavasti vauhdikkaampaa!

Eira on tälläkin kerralla erittäin hyvä äiti, huolehtivainen ja kärsivällinen. Ihana Eira! 
Lauman muut koirat eivät vielä ole päässeet tervehtimään pentuja, mikä varsinkin Ansan ja Siirin mielestä on yksinkertaisesti väärin. Mutta saavat kiltisti vielä odottaa!



tisdag 9 juni 2020

Tio dagar gamla - Kymmenpäiväiset

Grön tik - Vihreä narttu

Grön tik - Vihreä narttu

Grön tik - Vihreä narttu


Orange tik - Oranssi narttu

Orange tik - Oranssi narttu

Orange tik - Oranssi narttu

Gul hane - Keltainen uros



Gul hane - Keltainen uros



Gul hane - Keltainen uros



Röd tik - Punainen narttu

Röd tik - Punainen narttu


Röd tik - Punainen narttu


Blå hane - Sininen uros

Blå hane - Sininen uros

Blå hane - Sininen uros

Lila hane - Lila uros



Lila hane - Lila uros

Lila hane - Lila uros

onsdag 3 juni 2020

Första officiella porträtt - Ensimmäiset viralliset muotokuvat




Gul hane - Keltainen uros
Blå hane - Sininen uros
Lila hane - Lila uros
Röd tik - Punainen narttu
Orange tik - Punainen narttu
Grön tik - Vihreä narttu


Vårens nyheter - Keväisiä uutisia

 Våren, fantastiska våren! Soliga dagar, blåsiga dagar, yvigt snöfall, blåsippor, myror och fjärilar. Tranorna och lärkorna kom för några ve...